![]() |
||||
Terve, Jan-Paul! Tervetuloa mukaan haastattelupäiväkirjaan! Ensimmäiseksi kysyisin, kuinka kesäsi on sujunut ja oletko jo esittänyt tulevaa konserttiohjelmaasi? |
Hei, Peter! Kesä sujui lähinnä pianoa soitellessa. Kesäkuussa valmistauduin loppukesän kursseihin ja tarkoituksena oli mennä Suolahdelle Nina Svetlanovalle, mutta hän peruutti viikkoa ennen kurssia terveydellisistä syistä. Päädyin sitten extempore Kuhmoon, jossa oli valtava määrä hyviä konsertteja! Elokuussa menin Arbo Valdman järjestämälle mestarikurssille Pärnuun 1.-10.8., jonka yhteydessä esitin myös Beethovenin 1. pianokonserton Pärnun Kaupunginorkesterin solistina. Tulevaa konserttiohjelmaa on esitetty tietysti osittain jo aikaisemmin, mutta suuri osa kappaleista on uusia ja niitä pyrin esittämään niin pian kuin mahdollista. |
|||
Tapasin äskettäin opettajasi Jussi Siiralan, joka myös on minun entinen opettajani ja hän kertoi hieman konserttiohjelmastasi. Lisztin Mefisto-valssia, Prokofievin Toccataa ym. Vaikeita kappaleita! Nyt kun Lisztin musiikki on erityisessä huomiossa, kertoisitko meille, mitä Lisztin musiikki sinulle merkitsee? Oletko jo paljon soittanut hänen teoksiaan? Entä kenties lukenut hänen kirjoituksiaan? Mm. hänen Chopin-biografiansa on hieno kunnianosoitus edesmenneelle ystävälle. |
Liszt on eräs lempisäveltäjistäni ja hänen musiikkinsa merkitsee paljon minulle. Vaikka osa kappaleista on tietysti osittain myös sirkusmusiikkia ja taitojen näyttelyä on mielestäni Lisztin musiikissa yleensä kuitenkin myös vahva tunteellinen ulottuvuus ja hänen teoksissaan pitää löytää tasapaino virtuoosisuuden ja herkkyyden välille. Liszt on Chopinin ohella yksi romanttisen ajan hienoimmista säveltäjistä ja hänen musiikkinsa on osa pianomusiikkia, jonka soittamisesta todella nautin. Olen päässyt soittamaan kohtuullisesti hänen musiikkiaan, ja vaikka sitä haluaisikin soittaa aina vain enemmän, on myöskin suotava muille hienoille säveltäjille heidän ansaitsemansa kunnioitus. Lisztin kirjoituksiin en ole ehtinyt vielä suuremmin perehtyä, mutta nyt kun sen mainitsit olisi mahtavaa perehtyä esimerkiksi siihen mitä Liszt on kirjoittanut Chopinista, sillä molemmat ovat suuria suosikkejani! |
|||
Lisztin Chopin-biografia on sikäli hankalasti lähestyttävä, että sitä ei ole (tietääkseni) käännetty suomeksi ja itse olen yrittänyt lukea sitä alkukielellä ranskaksi, mutta Liszt käyttää niin vivahteikasta ja aika hankalaa lauserakennetta, että kovin nopeasti sen lukeminen ei edisty. Nykyäänhän on ollut muodikasta tutkia niin Lisztin kuin Chopininkin vaikutusta jälkipolville nimenomaan pedagogeina. Molemmathan opettivat valtavan määrän oppilaita, sillä erotuksella, että Lisztin luokka koostui lähinnä pelkästään jo konsertoivista taiteilijoista, kun taas Chopin opetti kovin kirjavaa joukkoa harrastelijoista alkaen. Lisztin tunnit olivat ryhmätunteja, Chopinin piti yksityistunteja. Silti molempien opetuksesta on säilynyt paljon dokumentointia jälkipolville. Oletko kenties tutustunut tähän puoleen heistä? Kumman "perillisenä" pidät itseäsi? Miltä sinun musiikillinen sukupuusi näyttää ja keitä musiikin ja pianismin suurnimiä sieltä löytyy? On aika kiehtovaa mennä taaksepäin opettajanopettajanopettajiin ja löytää sieltä aika tuttuja nimiä...
|
En ole valitettavasti vielä ehtinyt tutustua sen tarkemmin Lisztin kirjoituksiin, mutta se on varmasti mielenkiintoista luettavaa. Kumman perillinen olen on vaikeaa määritellä. Vaikka molemmat elivät samaan aikaan, on heidän musiikkinsa kuitenkin hyvin erilaista ja on vaikeaa sanoa kumpaan samaistun enemmän. Tietyllä tavalla Lisztin mahtipontisiin virtuoosikappaleisiin, kenties sen takia, että tässä iässä "urheilullinen haaste" on mielenkiintoinen. Samalla pidän kuitenkin myös Chopinista ja hänen harmonisesta maailmastaan ja Mitä musiikilliseen sukupuuhuni tulee on se hyvinkin haarautunut. Opettajani Jussi Siiralan kautta päästään Wieniläiseen kouluun ja sitä kautta varmaankin aina Czernyyn ja Beethoveniin asti. Isäni kautta päästään hänen opettajansa ja opettajan opettajansa kautta jo Rachmaninovin ja Skrjabinin luokkaan tai opiskelupiiriin. Kiehtovaa sinänsä miten pienessä maailmassa elämme ja miten kaikki juurtuu loppujen lopuksi jotain kautta tällaisiin nimiin asti. |
|||
Itsekin edelleen hämmästyn sitä lyhyttä välimatkaa, joka meillä oikeastaan on suoraan "sylttytehtaalle", eli suuriin säveltäjiin ja pedagogeihin menneiltä ajoilta. Samalla on kiehtovaa ajatella, miten maailma ympärillämme muuttuu, tietokoneet ja kännykät suoriutuvat entistä nopeammin tehtävistään, autot parkkeeraavat itsekseen ja shakkitietokoneet päihittävät suurmestarit. Meidän maailmassamme pianomusiikin parissa keskustelemme menneisyyden kanssa, sieltä aina uudestaan inspiroituen ja uusia näköaloja löytäen samalla, kun olemme uusimman "kehityksen" kärjessä, uuden musiikin tarjoamien mahdollisuuksien äärellä. Miten sinä koet musiikin muuttuneen - vai onko se pohjimmiltaan mihinkään muuttunut? Mitä esittäminen sinulle tarkoittaa, noin yleisellä tasolla? |
Siitä onko musiikki muuttunut on mielenkiintoista pohtia. Tietenkin musiikki on muuttunut modernimpaan ja abstraktimpaan suuntaan, mutta olihan impressionisteillakin tärkeintä kappaleiden tunnelma? Se, onko musiikki pohjimmiltaan muuttunut on mielestäni henkilökohtaista ja se liittynee myös siihen miten kokee itse musiikin jota kuuntelee. Itse koen kuitenkin musiikin jollain tasolla muuttuneen. Miten se on muuttunut on vaikeaa kuvailla. Esittäminen tarkoittaa minulle sitä, että pyrin välittämään kappaleen olotilat ja tuntemukset yleisölle sillä tavalla, kuin itse sen koen, tietenkin myös harmoniassa sen kanssa mitä säveltäjä on toivonut. Esittäminen on minulle siis itseni ilmaisemista jonkun toisen säveltämän musiikin kautta. |
|||
Tänään lauantaina juhlimme Lisztin 200-vuotis syntymäpäivää. Joko olet hänen sonaattiinsa käynyt käsiksi? Ensi torstaina kuulemme Emil Jensenin esityksen tuosta pianokirjallisuuden yhdestä kulmakivestä ja sitä ennen Matti Raekallion takuuvarmasti mielenkiintoisen alustuksen. Sinun oma konserttisi nyt vain sattuu olemaan jo heti seuraavana päivänä, joten sallinemme sinulle keskittymisen omassa rauhassa. Itse seuraan usein mielenkiinnolla urheilijoiden kommentteja harjoittelustaan, keskittymisestä ja itse suorituksesta ja sen analysoinnista jälkeenpäin. Vaikuttaa siltä, että huippu-urheilussa koko suoritusprosessi on alusta alkaen hyvin tarkkaan kontrolloitu, aina perusharjoittelusta itse huippusuoritukseen tärkeimmissä kilpailussa. Olisiko meillä muusikoilla mielestäsi oppimista urheilijoilta tässä suhteessa? Onko itselläsi joku pitkän tähtäimen suunnitelma, kun valmistaudut, sanotaan nyt vaikka resitaaliohjelmaan esitettäväksi etelä-suomalaisella pianofestivaalilla lokakuun loppupuolella? |
Onhan tuota Lisztin sonaattia tullut soiteltua enemmän tai vähemmän, lähinnä omaksi iloksi kuitenkin. Kyllä se on periaatteessa totta, että pianistit voisivat ottaa urheilijoilta jossain suhteessa mallia harjoittelussa. Menisi ainakin varmasti kovasti eteenpäin. Kuitenkin en voi olla muuta kuin ajattelematta, että jos koko musiikillinen prosessi on äärimmäisen kontrolloitu voi luovuus kärsiä ainakin jossakin suhteessa.. Tietysti kun valmistaa suurta ohjelmaa esim. omaa konserttia varten on lähdettävä harjoittelemaan montaa kuukautta aikaisemmin. Kappaleiden kerääminen alkaa parhaassa tapauksessa jo vuotta ennen konserttia jos on isomman mittakaavan esityksestä kyse. |
|||
Terve, Jan-Paul! Pablo Picasso totesi joskus kodistaan, että siellä vallitsee hallittu kaaos. Ehkä siinä voisi olla yksi ohjenuora meille muusikoille. Taide on kaaoksesta järjestynyttä, mutta silti sen ytimessä on vapaan mielikuvituksen ja inspiraation henki, jota emme koskaan saa kadottaa liiallisella kontrollilla. Seuraava viikko tulee olemaan jokaiselle pianomusiikin ystävälle yhtä suurta seikkailua tämän järjestäytyneen kaaoksen, musiikin, syövereissä. Annetaan pianon iloita, laulaa, vaikeroida ja juhlia, koko maailman kaikkia sävyjä. Kiitos, että jaoit ajatuksiasi näiden keskustelujen kautta! Suurella mielenkiinnolla jäämme odottamaan ääntäsi pianon kautta. Onnea sille puheelle! Terveisin,
|
||||